Tekijä: Marissa Sormunen
-
Äidin syli
Lapsen näkökulmasta Äiti istuu sohvalla, ja minä kiipeän hänen syliinsä. En aina tiedä, miksi haluan siihen, mutta se tuntuu hyvältä. Hänen käsivartensa kietoutuvat ympärilleni kuin lämmin peitto, ja hänen hengityksensä kulkee tasaisesti hiuksissani. Hän ei sano mitään, mutta hänen olemuksensa kertoo kaiken: ”Minä olen tässä, eikä mitään pahaa tapahdu.” Äidin syli on paras paikka maailmassa.…
-
Äitiys ja miksei isyyskin – lahja, lupaus ja elämän suurin vastuu
Kun pidin vastasyntynyttäni ensimmäistä kertaa sylissäni, maailma tuntui pysähtyvän. Pieni, ryppyinen käsi kietoutui sormeni ympärille, ja ajattelin: ”Tässä se on. Kaikki, mitä olen koskaan kaivannut.” Hetken ajan kaikki oli täydellistä. En kuitenkaan tiennyt, että äitiys tulisi määrittelemään elämäni jokaisen päivän, jokaisen valinnan ja jokaisen tunteen niin kauan kuin eläisin. Äitiys on lahja. Se ei ole…
-
Joulun pyhät ja niiden jälkipuinti
Joulu oli ja meni, kuten aina. Pyhien jälkeen päivät ovat kuluneet vähän sumussa: elokuvia, siivoamista ja haaveilua. Niin moni asia tuntuu vielä olevan kesken, mutta uuden vuoden kynnyksellä on ollut aikaa pysähtyä ja hengittää, edes hetkeksi. Kodin täyttäminen uudelleen Viime viikkojen aikana olen haalinut käytettyjä tavaroita kirpputoreilta ja Tokmannin alennusmyynneistä – huonekaluja, kodintekstiilejä ja pieniä…
-
Uusi vuosi ja uudet kujeet
Kuinka vaihtaa epätoivo paremmasta elämästä uskoon? Vuodenvaihde on aina ollut minulle hetki, jolloin pysähdyn pohtimaan mennyttä vuotta ja unelmoimaan tulevasta. Silti, aivan kuten tänäkin vuonna, sama tuttu epätoivo paremmasta elämästä nostaa päätään. Haluan muutosta, mutta tuntuu kuin jokin sisälläni estäisi tarttumasta siihen. Ehkä sama tunne on sinullekin tuttu? Että haluaisit tehdä niin paljon, mutta väsymys…
-
Kun elämä murenee: tulipalon jälkeiset haavat, unelmien sirpaleet ja taistelu eteenpäin
Joskus elämä romahtaa yhdellä hetkellä. Meille se hetki oli se, kun kotimme paloi. Liekit eivät vieneet ainoastaan taloa ja tavaroita, vaan myös turvallisuuden tunteen, vakauden ja uskon tulevaisuuteen. Se oli traumaattista – mutta se oli vasta alkua. Palon jälkeinen elämä toi mukanaan mielenterveyden romahtamisen, taloudelliset vaikeudet ja huonoja valintoja, jotka veivät meitä yhä kauemmas siitä,…
-
Menneisyyden kokemukset muovaavat nykyisyyttä
Hiljaisuuden panssari – suojautumisen mallit lapsuudesta Kuvittele tilanne: joku puhuu sinulle kiireisenä, ehkä hieman kireällä äänellä. Ei huutamalla, mutta niin, että äänessä on tietty paino. Minulle riittää, että sävy kuulostaa negatiiviselta – se pysäyttää minut kuin kylmä tuuli keskellä kaunista päivää. Sisäinen lapseni herää, ja kaikki menee lukkoon. En vastaa. En tiedä, mitä sanoa. Ja…
-
Yhdessä enemmän – miten yhteisöllisyys tukee mielen hyvinvointia Ilomantsissa
Ilomantsi on jotain paljon enemmän kuin vain kylä. Se on yhteisö, joka kantaa, tukee ja ojentaa auttavan käden silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Täällä ihmiset eivät vain elä rinnakkain – he todella välittävät toisistaan. Tämä kylä on hyvä paikka elää ja kasvattaa lapsia, vaikka elämä toisinaan heitteleekin. Olen saanut itse kokea tämän yhteisön voiman monta…
-
Joulun odotus yksinäisyyden keskellä
Joulun valo, jota en tunne Jouluvalot syttyvät ikkunoihin, kadut täyttyvät kimaltavasta loistosta, ja radiossa soivat tutut joululaulut. Kaikki ympärillä huokuu lämpöä, yhteisöllisyyttä ja toivoa. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun joulu ei tunnu samalta kaikille? Kun sydämessä on kylmä tila, johon valo ei yllä? Minulle jouluvalot ovat joskus vain muistutus siitä, kuinka paljon ulkopuolella kaikesta tunnen…
-
Tonttu Tilkun joulutarinat
Yksinäinen tonttu ja kaukainen viesti Joulukuu toi lumen ja hiljaisuuden vanhalle hylätylle maatilalle, jossa Tonttu Tilkku asui yksin vanhassa, narisevassa aitassa. Seinät olivat kylmät. mutta niistä huokui muistoja menneistä ajoista, jolloin aitta oli täynnä elämää – naurua, kiireisiä askelia ja viljankuivaamisen tuoksua. Nyt aitta oli hiljainen, aivan kuten Tilkun elämä. Hän ei ollut pitänyt itseään…
-
Viikonloppu väsymykselle
Tämä viikonloppu oli odotettu hetki hengähtää. Isommat lapset oli tukiperheessä, ja mielessäni näin loputtoman to-do-listan, joka oli täynnä kaikkea ihanaa ja inspiroivaa. Ajattelin tekeväni koulujuttuja, kirjoittavani blogia, leipovani jouluksi piirakoita ja ehkäpä lopuksi rentoutuvani pelaamalla Sims 4:stä. Olin niin innoissani, että sain pienen hengähdyshetken arjen pyörityksessä. Mutta kuinkas kävikään? Pitkä väsymys, joka oli hiipinyt viikkojen…