Avainsana: arki
-
Mieli virkeäksi
10 asiaa, jotka piristävät mieltäni Meillä jokaisella on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistamme. Usein arjessa unohdamme, että emme ole pelkästään äitejä, siskoja, puolisoita tai työntekijöitä – olemme myös yksilöitä, joilla on omat tarpeensa ja ilonaiheensa. Siksi on hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, mitkä asiat oikeasti tuovat hyvää mieltä ja saavat hymyn kasvoille. Tässä minun…
-
Yksinäinen supersankari
Yksinäinen supersankari Tässä tekstissä kuvataan päiväkoti-ikäisen ADHD-lapsen maailmaa hänen omasta näkökulmastaan. Se kertoo yksinäisyydestä, väärinymmärryksestä ja huomion hakemisesta – mutta myös siitä, kuinka rakastava koti voi olla turvapaikka, jossa lapsi saa olla juuri sellainen kuin on. — Minä olen nopea. Minun ajatukseni juoksevat nopeammin kuin kukaan ehtii mukaan, ja minun jalkani haluavat liikkua, juosta, kiivetä…
-
Kuusi vuotta erityisyyttä – Mun ja poikani yhteinen tie
Kuusi vuotta erityisyyttä – Minun ja lapseni yhteinen tie Kuusi vuotta sitten maailmaan saapui pieni ihme – lapsi, jonka olemus oli yhtä aikaa lempeä ja voimakas, villi ja viisas. Jo ensi hetkistä tiesin, että hän on jotain aivan erityistä. En vain siksi, että jokainen lapsi on erityinen, vaan koska hänen mielensä hehkui jotain tuttua, jotain…
-
Tyhjä pääkö?
Rohkea kirjoitus tyhjältä tuntuvan pään kanssa On se jännä, kuinka joskus pää tuntuu olevan ihan tyhjä. Pari viikkoa flunssassa, ja nyt kun olo alkaa vihdoin parantua, pää ei vaan suostu toimimaan kunnolla. Yritän sormet sauhuten kirjoittaa, mutta kaikki tulee yhtä aikaa ja sekavassa virrassa. En osaa valita mitään, enkä päästä ajatuksia selkeiksi. Ja sitten ne…
-
Mystinen kuumetauti
Mystinen kuumetauti ja uusia projekteja Perheessämme on nyt eletty sairastupameininkiä jo toista viikkoa. Tämä mystinen kuumetauti on käynyt läpi melkein jokaisen meistä, ja vaikka nuorimmainen ehti jo palata päiväkotiin, muu perhe on nyt vuorostaan petipotilaana. Onneksi itse alan vihdoin olla voiton puolella – ja sehän tarkoittaa, että mieli alkaa taas askarrella uusien projektien parissa! Viime…
-
Kun arki pysähtyy
Kun arki pysähtyy – sylissä sairastuvan sydän Joskus arki pysähtyy. Se ei kysy lupaa eikä anna vaihtoehtoja. Se vain tulee – kuumeen polttamana, itkuisena ja unettomina öinä, jolloin pienet sormet tarrautuvat kaulaan kuin turvasatamaan. Tämä viikko on ollut juuri sellainen. Pienen kehossa jylläävä kuume on vienyt voimat, eikä syli ole ollut vain paikka, vaan koko…
-
Ruutuaika – Onko rajoittaminen vastaus vai epätoivoinen yritys suojella lasta maailmalta?
Ruutuaika – Onko rajoittaminen vastaus vai epätoivoinen yritys suojella lasta maailmalta? Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua lasten ruutuajasta ja koulujen uusista säännöistä, jotka rajoittavat puhelimen käyttöä koulupäivän aikana. Moni vanhempi huokaa helpotuksesta ja ajattelee, että nyt lapset pääsevät irti puhelimistaan ja saavat vihdoin keskittyä oikeisiin asioihin – yhdessäoloon ja kavereihin. Itsekin arvostan tätä ajattelutapaa,…
-
Kevättalven valo ja Ilomantsi – kun mieli herää talvihorroksesta Tämä talvi… se on ollut raskas. Pimeys on ollut loputonta, ja väsymys on tuntunut luissa ja ytimissä. Päivät ovat valuneet harmaana massana, eikä mikään ole oikein innostanut. Mutta nyt – nyt jokin muuttuu. Aurinko on palannut! Sen säteet taittavat lumen pinnalla kuin timantit, ja linnut laulavat…
-
Kun maailma tuntuu liian suurelta – Lapsen ja äidin tarina
Kun maailma tuntuu liian suurelta – Lapsen ja äidin tarina Lapsen näkökulma Mä haluun olla hyvä. Mä haluun, että kaikki tykkää musta ja että mut kutsutaan leikkiin. Että joku sanois: ”Tuu mukaan!” ilman että mun pitää ensin kysyä. Mutta joskus musta tuntuu, että en osaa. Mun sisällä on isoja tunteita . Ne kasvaa ja kasvaa…
-
Perheiden itsemääräämisoikeus ja lastensuojelun yliliioittaminen – Missä menee raja?
Perheiden itsemääräämisoikeus ja lastensuojelun yliliioittaminen – Missä menee raja? Meidän perheemme kokemus avaa silmiä siitä, kuinka helposti voi joutua jäämään lastensuojelun ylitulkinnan ja viranomaisten liiallisen puuttumisen jalkoihin. On käsittämätöntä, kuinka tavallisessa arjessa elävä perhe voi joutua kohtaamaan turhaa byrokratiaa ja ylimääräisiä epäilyksiä, kun suurimmat huolenaiheet ovat meillä itse päätettävissä. Me olemme perhe, jossa on ADHD-lapsi,…