Avainsana: sanostopväkivallalle
-
”Kun vielä kuultiin metsän puhuvan – miun Ilomantsi”Ilomantsi. Sanoppa se ääneen. Kuuletko? Siinä on metsä. Siinä on hiljaisuus. Siinä on se tuttu vaaran tuuli, joka pyyhkäisee ohi ja jättää jotain sisimpään. Se on kodin nimi. Se on juurien paikka. Se on miun paikka. Mie oon syntyny ja kasvanut täällä, maatalon pihassa, missä pihakoivut kuiskas tuulessa ja hiekka narsku kenkien alla. Meillä ei…
-
Kun kylä jota rakastan, satuttaa
Muutto takaisin Ilomantsiin ei ollu mikään yksinkertainen juttu. Toisaalta se tuntui kodilta – olihan nää seutut mulle tuttuja lapsuudesta, rakkaiksikin tulleita. Mut samalla tuntu siltä, ku ois repiny vanhat haavat auki. Kaikki ne paikat missä oon joskus nauranu, leikkiny ja kulkenu, alko muistuttaa asioista, joita en oo koskaan unohtanu. Niistä hetkistä, ku sydän särky, eikä…
-
Kun kivi osui
Tositarina kiusaamisesta Muistan sen päivän kuin eilisen. Aurinko paistoi kirkkaasti, mutta sen valossa oli kylmyyttä, joka ei tullut ilmasta vaan ihmisistä ympärilläni. Olin alakoulussa, ehkä viidennellä tai kuudennella luokalla, ja olin jo tottunut olemaan syrjitty. Olin se, jota katsottiin nenän vartta pitkin, se, jota ei valittu joukkueisiin ja jonka ohi kulkiessa kuiskittiin. Kivi, joka osui…
