Pienyrittäjä paineessa – miksi kunta ei tue meitä?

Kunnissa puhutaan kauniisti siitä, kuinka ne tukevat paikallisia pienyrittäjiä ja kuinka elinvoimainen yrittäjyys on yhteisön perusta. Mutta missä se tuki on? Missä ovat ne konkreettiset teot, jotka auttaisivat pienyrittäjiä selviytymään ja kasvamaan?

Mieheni on tehnyt vuodesta toiseen töitä niska limassa. Hän on paiskinut hommia aamusta iltaan, viikonloput mukaan lukien, jotta asiakkaille saataisiin laadukasta palvelua ja perheelle leipää pöytään. Ja silti tuntuu, ettei häntä ja hänen panostaan huomata.

Hän on tunnollinen, tarkka ja pitää huolta työnjäljestä – ehkä liiankin hyvin. Ehkä juuri siksi hän ei saa isompia sopimuksia, koska hän ei suostu tekemään työtä hutiloiden tai puoli-ilmaiseksi.

Ja minä, vaikken enää ole osana yritystä samalla tavalla kuin ennen, elän tämän kaiken rinnalla. Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, eikö niin? Olen nähnyt, mitä tämä työ vaatii. Olen nähnyt väsymyksen, turhautumisen ja epäoikeudenmukaisuuden.

Pitäisikö pienyrittäjän tehdä puoli-ilmaiseksi?

Aina löytyy joku, joka tekee halvemmalla. Aina löytyy joku, joka kysyy, voisiko hintaa vähän pudottaa. ”Eikö voisi tehdä edullisemmin? Tarvetta olisi, mutta ei ole varaa.”

Ymmärrämme, että elämä on kallista. Mutta miksi juuri pienyrittäjien pitäisi joustaa loputtomiin?

Polttoaine maksaa. Työkalut kuluvat ja niitä pitää huoltaa tai uusia. Töiden organisointi, laskutus ja aikataulutus vievät aikaa, eikä tämä työ ole pelkkää ruohonleikkuuta tai pensasaitojen siistimistä.

Mutta silti odotetaan, että pienyrittäjä tekisi enemmän, halvemmalla ja nopeammin. Samalla isot yritykset laskuttavat reippaasti enemmän ja saavat sopimuksensa ilman, että kukaan kyseenalaistaa niitä.

Missä on oikeudenmukaisuus?

Yksinyrittäjä kantaa kaiken yksin

Mieheni tekee kaiken itse. Hänellä ei ole työntekijäjoukkoa, joka voisi jakaa taakkaa. Ei vakituista apua, joka tuuraisi, jos hän on väsynyt tai kipeä.

Hän on töissä aamusta iltaan, eikä vain siksi, että haluaisi – vaan siksi, että on pakko. Ei ole sairauslomaa, ei palkallisia vapaapäiviä, ei työsuhde-etuja.

Ja vaikka työ on raskasta, hän tekee sen, koska haluaa palvella asiakkaita hyvin. Jokainen piha, jonka hän hoitaa, jokainen työ, jonka hän tekee – se on hänelle tärkeää.

Mutta entä jos se ei riitä?

Suositaan vain isoja – pienet jäävät jalkoihin

On surullisen selvää, että isot yritykset saavat kaiken. Niillä on rahaa markkinointiin, verkostot ja resurssit haalata töitä joka suunnasta. Pienyrittäjille ei edes anneta mahdollisuutta näyttää, että he pärjäisivät.

Mieheni ei ole saanut kunnalta tukea, ei suosituksia, ei yhteistyötarjouksia. Hän ei ole saanut niitä töitä, jotka paikalliset päättäjät niin mielellään antavat isoille firmoille.

Mutta entä laatu?

Kun yritys haalii liikaa töitä, työnjälki kärsii väistämättä. Kun työntekijöitä on liikaa ja vaihtuvuus suurta, jokaisen työntekijän jälki on erilainen – hyvä, huono tai siltä väliltä.

Pienyrittäjä sen sijaan tietää, mitä laatu tarkoittaa. Hän seisoo oman työnsä takana, koska ei voi piiloutua ison yrityksen brändin taakse.

Silti hän jää varjoon.

Missä on kuntien vastuu?

Mitä kunnalle maksaisi tukea pienyrittäjiä oikeasti?

Mitä jos sopimuksia ja kilpailutuksia jaettaisiin oikeudenmukaisemmin? Mitä jos aidosti etsittäisiin paikallisia tekijöitä ja annettaisiin pienille mahdollisuus?

On helppoa puhua yrittäjyydestä ja sen tukemisesta, mutta teot ratkaisevat. Ilman tukea pienyrittäjät eivät voi kasvaa. Ilman asiakkaita he eivät voi selvitä.

Ja ilman heitä koko kunta menettää.

Tämä on se todellisuus, jota elämme joka päivä. Tämä on se epäoikeudenmukaisuus, josta emme enää suostu olemaan hiljaa.

Pienyrittäjät paikallisyhteisön ytimessä – miksi he eivät saa mahdollisuutta kasvaa?

Paikallisyhteisöjen sydän on niiden pienyrittäjissä. He ovat ne, jotka tarjoavat palveluita silloin, kun asiakas tarvitsee, jotka tuntevat asiakkaansa nimeltä ja joille jokainen työ on henkilökohtainen. Mutta miksi juuri nämä yrittäjät jäävät jatkuvasti suurten yritysten varjoon?

Mieheni on paiskinut töitä vuosia – yksin, ilman ulkopuolista apua. Hän ei ole ainoa. Moni paikallinen pienyrittäjä yrittää pyristellä eteenpäin, mutta kasvu on lähes mahdotonta ilman tukea ja oikeudenmukaisia mahdollisuuksia.

Miksi paikallisten pienyrittäjien on vaikea kasvaa?

1. Suuret yritykset vievät markkinat
– Paikallisten pienyritysten olisi mahdotonta kilpailla suurten firmojen kanssa hinnoilla, resursseilla ja näkyvyydellä. Isoilla toimijoilla on valmiit verkostot ja markkinointibudjetit, joilla ne kaappaavat asiakkuudet.


2. Kilpailutuksissa suositaan suuria toimijoita
– Kuntien ja muiden toimijoiden hankintapäätökset nojaavat usein vain hintaan tai brändin tunnettavuuteen, vaikka paikalliset pienyrittäjät voisivat tarjota laadukkaampaa ja yksilöllisempää palvelua.


3. Ei varaa kasvuun
– Ilman tasaisia asiakasvirtoja pienyrittäjä ei voi investoida uuteen kalustoon, palkata työntekijää tai laajentaa toimintaansa. Yksinyrittäjän on selvittävä kaikesta itse – eikä siinä ole varaa virheisiin.


4. Hintakilpailu syö yrittäjän elannon
– Asiakkaat haluavat palvelua halvalla, mutta laadukasta työtä ei voi tehdä ilmaiseksi. Samalla suuryritykset voivat polkea hintoja hetkellisesti saadakseen markkinaosuuksia, minkä jälkeen hinnat taas nousevat, kun paikalliset yrittäjät ovat jo kaatuneet.

5. Ilmastonmuutoksen vaikutukset
– Eihän toki yrittäjän vaikeudet johdu pelkästään valtion kiristyneistä verotuksista tai huonosta asiakastilanteesta. Ilmastonmuutos on vaikuttanut kiinteistöalan yrittäjiin rankasti. Mitä tehdä, kun lunta ei tule? Lumisade tietää meille töitä – ja kuten kaikki tietävät, tänä talvena sitä ei juuri ole ollut.

– Ei kukaan yrittäjä voi suurine menoineen pärjätä muutamalla käsilumityökohteella. Tämä talvi on ollut niin eriskummallinen ja huono, ettei ole liiemmin tarvinnut katoille kiivetä lumia pudottelemaan. Harmi. Kunto huononee ja päivät ovat pitkiä, viikosta toiseen kotona istuen, miettien, näkeekö toiminta enää seuraavaa kesää.



Mitä pitäisi tehdä, jotta paikalliset pienyrittäjät voisivat kasvaa?

1. Kunnan ja yhteisöjen on suosittava paikallisia yrittäjiä
– Sen sijaan, että suuryritykset saavat kaikki sopimukset, hankinnoissa ja palveluissa pitäisi aidosti suosia paikallisia yrittäjiä. Tämä pitää rahat ja työpaikat kunnassa.


2. Reilumpia kilpailutuskäytäntöjä
– Kilpailutuksissa tulisi huomioida muutakin kuin pelkkä hinta. Laatu, paikallisuus ja palvelun joustavuus ovat asioita, joissa pienyrittäjä usein voittaa.


3. Koulutusta ja tukea kasvuun

– Paikallisille pienyrittäjille tulisi tarjota mahdollisuus kehittää liiketoimintaansa.

Tämä voi tarkoittaa koulutuksia liiketoiminnan kasvattamisesta, markkinoinnista, talouden hallinnasta ja työvälineiden hankinnasta. Myös mentorointiohjelmat ja yhteistyöverkostot voisivat auttaa yrittäjiä laajentamaan osaamistaan ja löytämään kasvumahdollisuuksia. Tällöin pienyrittäjät pystyisivät kilpailemaan tasavertaisemmin isojen toimijoiden kanssa ja nostamaan toimintaansa uudelle tasolle.

Mikä voi tapahtua, jos mikään ei muutu?

Jos tilanne jatkuu ennallaan ja paikallisia pienyrittäjiä ei tueta, seuraukset voivat olla vakavia:

❌ Pienyrittäjät katoavat – Jos pienyrittäjillä ei ole mahdollisuuksia kasvaa tai edes pysyä elossa, monet heistä joutuvat lopettamaan. Tämä vie työpaikkoja ja elinvoimaa paikallisista yhteisöistä.

❌ Kilpailu vääristyy – Suuret yritykset vievät markkinat, ja palvelun laatu kärsii, kun yritykset keskittyvät vain määrään eikä laatuun. Paikallisten yrittäjien panos – joka on usein henkilökohtaisempaa ja huolellisempaa – jää taka-alalle.

❌ Yhteisö menettää elinvoimansa – Paikallisten yrittäjien toiminta ei ole vain liiketoimintaa, se on osa yhteisön elämää ja kulttuuria. Ilman heitä koko yhteisö menettää tunteen omistajuudesta ja paikallisuudesta.

❌ Raha ei kierrä kunnassa – Kun suuryritykset vievät asiakkaat ja rahat pois kunnasta, talous heikkenee. Paikalliset yrittäjät voivat pitää rahat ja työpaikat kotipaikkakunnalla, mutta silloin tarvitaan kunnallista tukea ja reilumpia pelisääntöjä.

❌ Ilmastonmuutoksen vaikutukset jatkuvat – Kiinteistöalan yrittäjille epävarmat sääolosuhteet voivat tarkoittaa koko liiketoiminnan loppumista, ellei tilanteeseen löydetä vaihtoehtoisia ratkaisuja tai tukimuotoja.

Nyt on aika huolehtia siitä, että pienyrittäjät saavat mahdollisuuden kasvuun ja että kunnalliset tahot ottavat aidosti huomioon paikkakunnan pienet ja paikalliset toimijat.

MARISSA SORMUNEN

aloittava pienyrittäjä, kotiäiti & hyvinvointibloggaaja

Ja tässä, tässä on se väsynyt, elämän kolhima yrittäjä, joka yrittää pärjätä tässä hyvinvointivaltiossa ja ruokkia perheensä. Tällä hymyllä ja intohimolla hän palvelee asiakkaitaan, ja hän pyhittää aina aikaansa asiakkaalle ja kohtaa heidät yksilönä, kuunnellen.