Avainsana: haasteet

  • Se, mitä ei näy

    💛 Se, mitä ei näy – erityislapsiperheen äidin arki oman pään sisällä Avainsanat: erityislapsiperheen arki, ADHD äiti, masennus äitiys, äidin jaksaminen, näkymätön kuormitus, neljän lapsen äiti 🔊 Arki, joka näyttää ulospäin ihan tavalliselta Jos katsoisit meitä ulkopuolelta, et välttämättä näkisi mitään erikoista. Lapset leikkivät, välillä riitelevät, välillä nauravat. Vauva 👶 on sylissä, joku pyytää apua,…

  • Erityislapsiperheen arki

    💛 Erityislapsiperheen arki – 5 hetkeä, jotka pelastavat päivän (vaikka äiti unohtaa itsensä) Avainsanat: erityislapsiperheen arki, ADHD lapsi arki, uupunut äiti, neljän lapsen äiti, arki lasten kanssa, äidin jaksaminen Meidän arki on äänekäs 🔊, katkonainen 🔄 ja välillä täysin hallitsematon 😅. Meillä on neljä lasta, ja jokainen heistä on täysin omanlaisensa. Yhdellä on ADHD, joka…

  • Näkymätön elämä

    Näkymätön elämä – se, jota elän nyt On päiviä, jolloin huomaan illalla, etten ole puhunut yhdellekään toiselle aikuiselle kunnolla koko päivänä. Olen kyllä sanonut muutaman sanan kaupan kassalla, vaihtanut nopean tervehdyksen, ehkä hymynkin, mutta sellaista oikeaa keskustelua ei ole ollut. Sellaista, jossa joku pysähtyy kuuntelemaan, kysyy lisää, näkee vähän pintaa syvemmälle. Suurimman osan ajasta olen…

  • Kun tajusin ymmärtäväni itseäni äitinä

    Kun tajusin ymmärtäväni äitiäni – ja itseäni 🤍 (Äitiys, lapsuus, ADHD ja ne asiat jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle) Se hetki, jonka moni aikuinen tunnistaa On olemassa hetki, jonka moni aikuinen tunnistaa. Sellainen tavallinen arjen hetki, kun kesken kaiken pysähdyt ja huomaat ajattelevasi jotain hieman huvittavaa mutta samalla yllättävän syvää: “Apua… minä teen aivan samaa kuin…

  • 1,5 kuukautta rakkautta – ja vähän vatsanväänteitä

    Tyttö on nyt 1,5 kuukauden ikäinen.Ihana. Hymyilevä. Sydäntä sulattava pieni ihme. Hänellä on vaaleat hiukset, sellaiset hennot untuvat, joista voi aavistaa punaista pigmenttiä tietyssä valossa. Kun aurinko osuu niihin, ne hehkuvat kuin pieni kultainen säde. Ja minä voisin tuijottaa niitä tuntikausia. En oikeasti muista nähneeni mitään näin kaunista. Päiväunet – meidän pieni “projekti” 😅 Yöt…

  • Vetäytyvä vaimo – se versio minusta, jota häpeän

    Vetäytyvä vaimo – se versio minusta, jota häpeän Tämä on vaikea kirjoittaa. Koska tässä tekstissä minä en ole vahva.En kypsä.En se ymmärtäväinen vaimo, joksi haluaisin itseni nähdä. Tässä tekstissä minä olen se, joka itkee keittiön lattialla.Se, joka keksii tekosyitä.Se, joka käyttäytyy kuin lapsi – vaikka on aikuinen nainen. 💔 — Kun tunnen jääväni toiseksi Se…

  • 💗 Prinsessan kaste – unelma joka vihdoin toteutui

    Viikko sitten meidän pieni tyttäremme sai kasteen ja oman nimensä.Se hetki, kun pappi lausui hänen nimensä ääneen… tuntui kuin koko maailma olisi pysähtynyt. 💕 Vuosien toive, rukoukset, hiljaiset kaipaukset – kaikki kulminoituivat siihen hetkeen.Me saimme prinsessan. Olen ollut niin onnellinen, että se melkein pelottaa. On jotain syvästi parantavaa siinä, kun saan pukea pienen vauvani pinkkiin,…

  • 🤍 Kun pää ei toimi ja keho pistää hanttiin

    Kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina vähän… no, sanotaanko nyt rehellisesti, että aika paljonkin vähemmälle. Tällä hetkellä raskaus on vienyt mennessään kaiken jaksamisen, ja uupumus on vallannut sekä kehon että mielen. Pää ei toimi ollenkaan niin kuin ennen – kiitos ADHD-lääkkeen pakollisen tauotuksen raskauden ajaksi. Vasta nyt olen tajunnut, miten suuri apu se lääke oikeasti oli.…

  • Kun kaikki palaa – ja on pakko aloittaa alusta

    Uusi alku, jota en olisi halunnut Kohta on kolme vuotta siitä, kun tulipalo vei kodin. Kolme vuotta siitä, kun elämä yhdessä hetkessä muuttui joksikin toiseksi. Palosta ei lähtenyt vain seiniä ja huonekaluja, vaan jotakin paljon suurempaa: tunne kodista, turvasta ja menneiden vuosien muistoista. Tavaroiden arvoa ei voi mitata vain rahassa, sillä niihin kätkeytyy elämä –…


  • 💔 Synnytyksen jälkeinen masennus – asia, josta pitäisi puhua enemmän

    🌧️ Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen masennus Äitiydestä maalataan usein kuva, jossa kaikki on pelkkää rakkautta, onnea ja vauvantuoksua 👶💞. Mutta todellisuus ei aina ole sitä. On myös pimeitä hetkiä, jolloin mieli murtuu ja voimat loppuvat. Moni äiti kokee raskausajan tai synnytyksen jälkeisen masennuksen – ja silti siitä puhutaan aivan liian vähän. Se on hiljainen varjo,…

  • Hiljaisuus blogissa – elämämme myllerrys

    kirjoittaja

    in

    Olen ollut hiljaa. Blogi on ollut hiljaa.Syystä, jonka sanoittaminen vaatii rohkeutta ja rehellisyyttä – ja ennen kaikkea hetken hengähdyksen. Elämä on paiskonut meitä viime viikkoina isolla kädellä, ja olen yrittänyt selvitä, hengittää, pysyä pystyssä. Kirjoittaminen, joka yleensä on minun tapani jäsentää tunteita ja antaa niille muoto, on jäänyt taka-alalle. Ei siksi, etteikö olisi ollut sanottavaa…

  • Liekit eivät unohdu – lapsen trauma, jota ei koskaan käsitelty

    Sanotaan, että pienet lapset eivät muista. Että he eivät ymmärrä suuria tapahtumia. Että jos niistä ei puhuta, ne haihtuvat. Mutta minä tiedän, että tämä ei ole totta. Minä tiedän sen, koska oma lapseni kantaa mukanaan palavaa taloa – sitä yötä, jona me juuri ja juuri pelastuimme. Lapseni oli silloin kolmevuotias. Oli yö, kun heräsimme yhtäkkiä.…

  • Kun voimat eivät riitä – mutta rakkaus kantaa

    On ollut vaikea löytää sanoja. On ollut vaikea löytää voimia. Pari viimeistä viikkoa on mennyt neljän seinän sisällä, sängyssä pötkötellen. Elämä on ollut tasaista – ja mieli tasaisen apea. En ole saanut aikaiseksi mitään. En ole edes ajatellut itsestäni kovinkaan hyvää. Tuntuu, etten osaa enkä jaksa mitään. Korujen tekeminen on ollut pelastus. Se on ollut…

  • Vanhemmuus – elämäni suurin rakkaustarina

    Vanhemmuus ei ole rooli. Se ei ole tehtävälista eikä mikään saavutettava päämäärä. Vanhemmuus on matka, joka alkaa sydämestä ja kulkee läpi elämän jokaisen kolkan – sen helpot ja vaikeat, kirkkaat ja sameat. Vanhemmuus on elämäni suurin rakkaustarina – raaka, kaunis, repivä ja eheyttävä. Tunteiden vuoristorata Vanhemmuus on tunteiden vuoristorata. Se heittää ylös ja alas sellaista…

  • Elämä erityislapsen kanssa

    Elämä erityislapsen kanssa – kuinka ADHD ja aistiherkkyys muokkaavat arkea Arki kuusivuotiaan ADHD-lapsen kanssa voi olla yhtä aikaa rakkauden täyteistä ja äärimmäisen kuormittavaa. Kun mukaan tulee vielä vahva aistiyliherkkyys, impulsiivisuus ja oikeudenmukaisuuden tarve, on selvää, että perheen rutiinit ja toimintatavat eroavat perinteisestä. Tässä blogikirjoituksessa haluan jakaa omia kokemuksiani ja vinkkejä siitä, mitä olen oppinut ja…

  • Pienyrittäjä paineessa

    Pienyrittäjä paineessa – miksi kunta ei tue meitä? Kunnissa puhutaan kauniisti siitä, kuinka ne tukevat paikallisia pienyrittäjiä ja kuinka elinvoimainen yrittäjyys on yhteisön perusta. Mutta missä se tuki on? Missä ovat ne konkreettiset teot, jotka auttaisivat pienyrittäjiä selviytymään ja kasvamaan? Mieheni on tehnyt vuodesta toiseen töitä niska limassa. Hän on paiskinut hommia aamusta iltaan, viikonloput…

  • Yksinäinen supersankari

    Yksinäinen supersankari Tässä tekstissä kuvataan päiväkoti-ikäisen ADHD-lapsen maailmaa hänen omasta näkökulmastaan. Se kertoo yksinäisyydestä, väärinymmärryksestä ja huomion hakemisesta – mutta myös siitä, kuinka rakastava koti voi olla turvapaikka, jossa lapsi saa olla juuri sellainen kuin on. — Minä olen nopea. Minun ajatukseni juoksevat nopeammin kuin kukaan ehtii mukaan, ja minun jalkani haluavat liikkua, juosta, kiivetä…

  • Kun hiljaisuus painaa

    Kun hiljaisuus painaa

    Kuinka puhua vaikeista asioista perheessä? Oletko koskaan tuntenut, että sanat juuttuvat kurkkuusi, vaikka tiedät, että ne pitäisi sanoa ääneen? Että huolet kasvavat niin suuriksi, ettei niitä enää osaa tai uskalla jakaa? Minä olen. Arki meidän perheessämme on usein ollut täynnä haasteita. Taloushuolet ja epävarmuus hiipivät mukaan jokaiseen päivään. Välillä tuntuu, että tärkeintä on vain pitää…